Tekoälysanasto – tekoälyn termit selkokielellä

AI, prompti, kielimalli, token, hallusinaatio, RAG, agentti…

Tekoälystä puhuttaessa vastaan tulee nopeasti sanoja ja lyhenteitä, joiden merkitys ei välttämättä aukea edes silloin, kun tekoälyä käyttää päivittäin. Eikä ihme: teknologia kehittyy nopeasti, uusia käsitteitä syntyy jatkuvasti ja samoja termejäkin saatetaan käyttää hieman eri merkityksissä.

Loilan tekoälysanasto kokoaa yhteen keskeisiä tekoälyyn liittyviä termejä ja selittää ne ymmärrettävästi.

Tarkoituksena ei ole kertoa vain sitä, mitä termi tarkoittaa teknisesti, vaan myös avata, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan ja miksi asia voi olla tekoälyn käyttäjälle, yritykselle tai markkinoijalle tärkeä.

Sanastoa täydennetään tekoälyn ja sen käyttötapojen kehittyessä.

alt=""

A · C · E · F · G · H · I · K · L · M · N · P · R · S · T · V


Tekoälyagentti on tekoälyjärjestelmä, joka ei pelkästään vastaa käyttäjän kysymykseen, vaan voi suunnitella ja suorittaa tehtäviä sille annetun tavoitteen saavuttamiseksi.

Agentti voi esimerkiksi etsiä tietoa, käyttää muita työkaluja, käsitellä tiedostoja tai suorittaa useita työvaiheita peräkkäin.

Käytännössä: Tavallinen chatbot voi kertoa, miten jokin tehtävä tehdään. Agentti voi tietyissä järjestelmissä myös ryhtyä tekemään tehtävää.

AI on englanninkielinen lyhenne tekoälystä (Artificial Intelligence).

Tekoäly on laaja yleiskäsite järjestelmille ja menetelmille, joiden avulla koneet voivat suorittaa esimerkiksi oppimiseen, ennustamiseen, tunnistamiseen, päättelyyn tai kielen käsittelyyn liittyviä tehtäviä.

Kaikki tekoäly ei siis ole ChatGPT:n kaltaista generatiivista tekoälyä.

Käytännössä: AI voi tarkoittaa kaikkea esimerkiksi kuvantunnistuksesta ja suosittelujärjestelmistä tekstiä, kuvia tai videoita tuottavaan tekoälyyn.

AIO:lla tarkoitetaan verkkosisällön kehittämistä niin, että se olisi mahdollisimman ymmärrettävää ja hyödynnettävää myös tekoälyä hyödyntävissä haku- ja vastauspalveluissa.

Termin käyttö ei ole yhtä vakiintunutta kuin perinteisen SEO:n. Samasta tai läheisestä aiheesta käytetään esimerkiksi termejä GEO ja AEO.

AIO ei tarkoita sitä, että perinteinen hakukoneoptimointi olisi muuttunut tarpeettomaksi. Monet hyvän SEO:n perusperiaatteet – laadukas sisältö, selkeä rakenne, löydettävyys ja käyttäjän tarpeeseen vastaaminen – ovat tärkeitä myös tekoälyä hyödyntävissä hakupalveluissa.

Käytännössä: Selkeä rakenne, hyödyllinen ja alkuperäinen sisältö, ymmärrettävä kieli, lähteet sekä verkkosivuston tekninen toimivuus auttavat sekä ihmisiä että erilaisia hakujärjestelmiä ymmärtämään sisältöä.

Algoritmi on joukko sääntöjä tai toimintaohjeita, joiden avulla tietokone ratkaisee tehtävän tai käsittelee tietoa.

Kaikki algoritmit eivät ole tekoälyä, vaikka tekoälyjärjestelmät perustuvat erilaisiin algoritmeihin.

Käytännössä: Esimerkiksi verkkopalvelun algoritmi voi vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä sisältöä käyttäjälle näytetään.

API (Application Programming Interface) on rajapinta, jonka avulla eri ohjelmistot voivat kommunikoida keskenään.

Tekoälypalveluiden API-rajapintojen avulla tekoälymallien ominaisuuksia voidaan tuoda osaksi muita sovelluksia ja automatisoituja työprosesseja.

Käytännössä: Yrityksen oma verkkopalvelu voi esimerkiksi lähettää tekstin tekoälymallille API:n kautta ja käyttää mallin tuottamaa vastausta omassa palvelussaan.

AEO eli Answer Engine Optimization tarkoittaa sisällön optimointia järjestelmille, jotka pyrkivät antamaan käyttäjälle suoran vastauksen kysymykseen.

AEO, AIO ja GEO ovat osittain päällekkäisiä termejä, eikä niiden käytöstä ole muodostunut yhtä maailmanlaajuisesti vakiintunutta määritelmää.

Käytännössä: Sisällössä pyritään vastaamaan ihmisten todellisiin kysymyksiin selkeästi ja ymmärrettävästi sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäisten hakusanojen toistamiseen.


Chatbot on ohjelmisto, jonka kanssa käyttäjä voi keskustella tekstillä tai puheella.

Chatbot ei automaattisesti tarkoita generatiivista tekoälyä. Perinteinen chatbot voi toimia ennalta määriteltyjen sääntöjen ja vastausvaihtoehtojen perusteella, kun taas nykyiset tekoälychatbotit voivat käyttää kielimalleja vastausten tuottamiseen.

Käytännössä: ChatGPT on tekoälyä hyödyntävä keskustelupalvelu, mutta kaikki verkkosivujen asiakaspalvelubotit eivät toimi samalla tavalla.


Embedding tarkoittaa tiedon esittämistä numeerisessa muodossa siten, että sen merkityksellisiä ominaisuuksia ja suhteita voidaan käsitellä matemaattisesti.

Esimerkiksi tekstejä voidaan muuntaa vektoreiksi niin, että merkitykseltään samankaltaisia sisältöjä voidaan tunnistaa. Embeddingeja käytetään muun muassa semanttisessa haussa ja RAG-järjestelmissä.

Käytännössä: Järjestelmä voi embeddingien avulla löytää kysymykseen liittyvän tekstin, vaikka tekstissä ei käytettäisi täsmälleen samoja sanoja kuin kysymyksessä.


Fine-tuning eli hienosäätö tarkoittaa jo koulutetun tekoälymallin jatkokouluttamista tiettyä käyttötarkoitusta varten.

Tarkoituksena voi olla esimerkiksi saada malli toimimaan paremmin tietyssä tehtävässä tai noudattamaan tietynlaisia vastaustapoja.

Fine-tuning ei ole sama asia kuin promptin kirjoittaminen tai omien dokumenttien antaminen tekoälylle.

Käytännössä: Yrityksen ei tarvitse hienosäätää omaa tekoälymallia vain siksi, että se haluaa tekoälyn käsittelevän yrityksen omia aineistoja. Usein tähän on muitakin ratkaisuja.


Generatiivinen tekoäly on tekoälyä, joka pystyy tuottamaan uutta sisältöä.

Sisältö voi olla esimerkiksi tekstiä, kuvia, ääntä, videota tai ohjelmakoodia. Generatiiviset mallit hyödyntävät koulutuksessa oppimiaan rakenteita ja säännönmukaisuuksia uuden sisällön tuottamiseen.

Käytännössä: Kun pyydät tekoälyä kirjoittamaan sähköpostin, tekemään kuvan tai tiivistämään aineiston, käytät generatiivista tekoälyä.

GEO eli Generative Engine Optimization tarkoittaa sisällön kehittämistä niin, että sillä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset löytyä ja tulla hyödynnetyksi generatiivista tekoälyä käyttävissä hakupalveluissa ja vastauksissa.

Termiä käytetään osittain samassa merkityksessä kuin AIO:ta. Ala on vielä niin uusi, ettei sanasto ole täysin vakiintunut.

Käytännössä: GEO:ssa kiinnostaa perinteisen hakutulossijoituksen lisäksi esimerkiksi se, pystyykö tekoäly löytämään ja ymmärtämään verkkosivun sisältöä ja hyödyntämään sitä vastauksissaan.

GPT on lyhenne sanoista Generative Pre-trained Transformer. Se tarkoittaa generatiivisten tekoälymallien perhettä, jonka on kehittänyt OpenAI.

Nimen osat kuvaavat mallin toimintaperiaatetta: Generative viittaa uuden sisällön tuottamiseen, Pre-trained siihen, että malli on esikoulutettu suurella aineistolla, ja Transformer mallin käyttämään neuroverkkoarkkitehtuuriin.

GPT ja ChatGPT eivät siis tarkoita samaa asiaa. GPT on tekoälymalli tai malliperhe, kun taas ChatGPT on palvelu, jossa GPT-malleja voidaan käyttää.

Myöskään GPT ja LLM eivät ole synonyymejä. GPT-mallit ovat suuria kielimalleja, mutta kaikki suuret kielimallit eivät ole GPT-malleja.

Käytännössä: Kun käytät ChatGPT:tä, keskustelet palvelun kautta sen käyttämän tekoälymallin kanssa. GPT viittaa malliteknologiaan, ChatGPT itse palveluun.

Grounding tarkoittaa tekoälyn tuottaman vastauksen ankkuroimista tehtävän kannalta relevanttiin tietoon tai tarkistettaviin lähteisiin.

Mallille voidaan antaa esimerkiksi yrityksen omia dokumentteja, tietokannan sisältöä tai ajantasaista verkkotietoa. Tarkoituksena on tuottaa paremmin annettuun tietopohjaan perustuvia vastauksia. RAG on yksi tähän käytettävistä menetelmistä.

Käytännössä: Sen sijaan, että tekoäly vastaisi vain mallin aiemmin oppiman tiedon perusteella, vastausta voidaan ankkuroida juuri kyseistä tehtävää varten haettuun tietoon.


Hallusinaatioksi kutsutaan tilannetta, jossa generatiivinen tekoäly tuottaa virheellistä, keksittyä tai muuten perusteetonta tietoa vakuuttavan kuuloisesti.

Tekoäly voi esimerkiksi keksiä olemattoman lähteen, henkilön, tutkimuksen tai muun yksityiskohdan.

Käytännössä: Hyvin kirjoitettu tekoälyvastaus ei vielä tarkoita, että siinä esitetyt tiedot olisivat oikein.

Lue myös: Valehteleeko tekoäly? Näin saat siltä luotettavampia vastauksia.


Inferenssi tarkoittaa koulutetun tekoälymallin käyttämistä uuden tuloksen tuottamiseen.

Mallin kouluttaminen ja valmiin mallin käyttäminen ovat siis eri vaiheita.

Käytännössä: Kun kirjoitat kysymyksen tekoälypalveluun ja malli muodostaa sinulle vastauksen, kyse on inferenssistä.


Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jossa järjestelmä oppii aineistosta malleja ja säännönmukaisuuksia sen sijaan, että jokainen toimintasääntö ohjelmoitaisiin sille erikseen.

Koneoppimista on käytetty jo pitkään esimerkiksi ennustamisessa, luokittelussa ja suosittelujärjestelmissä.

Käytännössä: Generatiivinen tekoäly on osa paljon laajempaa tekoälyn ja koneoppimisen kokonaisuutta.

Konteksti tarkoittaa tietoa, joka tekoälyllä on käytettävissään vastauksen muodostamisen hetkellä.

Siihen voivat kuulua esimerkiksi käyttäjän nykyinen kysymys, keskustelun aikaisemmat viestit, annetut dokumentit ja järjestelmän omat ohjeet.

Käytännössä: Mitä paremmin tekoäly saa tehtävän kannalta olennaisen taustan, tavoitteen ja tarvittavat tiedot, sitä paremmat edellytykset sillä yleensä on tuottaa hyödyllinen vastaus.

Konteksti-ikkuna kuvaa sitä tietomäärää, jonka tekoälymalli pystyy käsittelemään osana samaa tehtävää.

Konteksti mitataan tavallisesti tokeneina.

Suuri konteksti-ikkuna mahdollistaa esimerkiksi pitkien dokumenttien tai laajojen keskustelujen käsittelemisen. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että malli hyödyntäisi jokaista sille annettua yksityiskohtaa täydellisesti.

Käytännössä: Konteksti-ikkuna asettaa rajan sille, kuinka paljon aineistoa malli voi pitää käsiteltävänä samassa yhteydessä.


LLM eli suuri kielimalli on suurella aineistomäärällä koulutettu malli, joka pystyy käsittelemään ja tuottamaan luonnollista kieltä.

Kielimalleja voidaan käyttää esimerkiksi tekstin tuottamiseen, tiivistämiseen, kääntämiseen ja kysymyksiin vastaamiseen.

LLM ei tarkoita kaikkia tekoälymalleja. Esimerkiksi kuvan tai videon käsittelyyn voidaan käyttää muunlaisia malleja.

Käytännössä: ChatGPT:n kaltaisten palveluiden keskusteluominaisuuksien taustalla toimivat suuret kielimallit.


Tekoälymalli on järjestelmä, joka on koulutettu aineiston avulla tunnistamaan rakenteita ja tuottamaan niiden perusteella tuloksia.

Sama tekoälypalvelu voi tarjota käyttäjälle useita erilaisia malleja. Mallit voivat erota toisistaan esimerkiksi kyvykkyyden, nopeuden, hinnan, konteksti-ikkunan tai käyttötarkoituksen perusteella.

Käytännössä: Tekoälypalvelu ja sen taustalla toimiva tekoälymalli eivät tarkoita samaa asiaa. Yksi palvelu voi käyttää useita eri malleja.

Multimodaalinen tekoäly pystyy käsittelemään useampaa kuin yhtä tiedon muotoa eli modaliteettia.

Se voi esimerkiksi käsitellä tekstiä, kuvia, ääntä tai videota ja joissakin tapauksissa myös tuottaa niitä.

Käytännössä: Kun annat tekoälylle valokuvan ja kysyt, mitä kuvassa näkyy, käytät multimodaalista tekoälyä.


Neuroverkko on koneoppimisessa käytettävä laskennallinen malli, joka muodostuu toisiinsa kytkeytyneistä kerroksista.

Syväoppimisessa käytetään monikerroksisia neuroverkkoja, jotka voivat oppia hyvin monimutkaisia rakenteita suurista aineistoista.

Käytännössä: Neuroverkot ovat monien nykyisten tekoälyjärjestelmien taustalla olevaa teknologiaa. Käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää niiden matematiikkaa voidakseen käyttää generatiivista tekoälyä.

NLP eli luonnollisen kielen käsittely tarkoittaa menetelmiä, joiden avulla tietokoneet voivat käsitellä ihmisten käyttämää kieltä.

NLP:tä käytetään esimerkiksi tekstin luokittelussa, käännöksissä, puheentunnistuksessa ja tekstin analysoinnissa.

Käytännössä: Suuret kielimallit ovat muuttaneet merkittävästi sitä, millaisia luonnolliseen kieleen liittyviä tehtäviä tietokoneilla voidaan tehdä.


Prompti on tekoälylle annettu syöte tai ohje.

Se voi olla yksi kysymys, pitkä tehtävänanto, kuva, tiedosto tai näiden yhdistelmä.

Hyvä prompti antaa tekoälylle olennaista tietoa tehtävästä, tavoitteesta ja toivotusta lopputuloksesta. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse mahduttaa yhteen täydelliseen “taikapromptiin”. Tehtävää voidaan tarkentaa myös keskustelemalla.

Käytännössä: Myös yksinkertainen “Kirjoita tästä tekstistä LinkedIn-julkaisu” on prompti.

Prompt engineering eli promptien suunnittelu tarkoittaa tekoälylle annettavien ohjeiden järjestelmällistä suunnittelua ja kehittämistä.

Siihen voi kuulua esimerkiksi kontekstin, esimerkkien, rajoitteiden, tavoitteen ja halutun vastausmuodon määrittelyä.

Käytännössä: Tarkoitus ei ole opetella yhtä täydellistä promptikaavaa, vaan ymmärtää, millainen tieto auttaa mallia suorittamaan tehtävän paremmin.


RAG eli Retrieval-Augmented Generation on menetelmä, jossa tekoälylle haetaan tehtävän kannalta relevanttia tietoa ulkoisesta lähteestä ennen vastauksen tuottamista.

Tieto voidaan hakea esimerkiksi yrityksen dokumenteista, tietokannasta tai muusta tietolähteestä ja antaa kielimallille osaksi kontekstia.

RAG:n avulla voidaan rakentaa järjestelmiä, jotka tuottavat vastauksia esimerkiksi organisaation oman tai ajantasaisen tietopohjan perusteella.

Käytännössä: Yritys voisi rakentaa tekoälyavustajan, joka etsii vastauksia yrityksen omista ohjeista sen sijaan, että malli yrittäisi vastata pelkästään yleisen koulutustietonsa perusteella.

Reasoning tarkoittaa tekoälymallin kykyä käyttää päättelyä tehtävän ratkaisemisessa ennen lopullisen vastauksen muodostamista.

Sitä hyödynnetään erityisesti tehtävissä, jotka vaativat suunnittelua, ongelmanratkaisua, analyysiä tai useiden asioiden yhdistämistä.

Käytännössä: Kaikki tehtävät eivät tarvitse raskasta päättelyä. Yksinkertaiseen tekstin muokkaukseen voidaan käyttää kevyempää mallia kuin vaikeaan analyysiin.


Semanttinen haku pyrkii löytämään sisältöä sen merkityksen eikä pelkästään täsmälleen samojen sanojen perusteella.

Embeddingien avulla järjestelmä voi verrata esimerkiksi kysymyksen ja dokumenttien merkityksellistä samankaltaisuutta.

Käytännössä: Hakijan ei välttämättä tarvitse käyttää täsmälleen samaa termiä kuin dokumentissa, jotta relevantti sisältö voidaan löytää.

SEO eli hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivuston ja sen sisällön kehittämistä niin, että hakukoneet pystyvät löytämään ja ymmärtämään sisältöä ja käyttäjillä on mahdollisuus löytää se relevanteilla hauilla.

Tekoälyä hyödyntävien hakujen yleistyminen ei tarkoita, että SEO olisi muuttunut tarpeettomaksi. Hyvä sisältö, teknisesti toimiva sivusto, selkeä rakenne ja käyttäjän tarpeeseen vastaaminen ovat edelleen olennaisia.

Käytännössä: SEO:ssa ei ole kyse vain hakusanoista, vaan koko sivuston löydettävyydestä, ymmärrettävyydestä ja käyttäjälle tuotetusta arvosta.

Syväoppiminen on koneoppimisen osa-alue, jossa käytetään monikerroksisia neuroverkkoja.

Syväoppiminen on mahdollistanut suuren osan viime vuosien kehityksestä esimerkiksi kuvantunnistuksessa, puheenkäsittelyssä ja generatiivisessa tekoälyssä.

Käytännössä: Suurten kielimallien taustalla hyödynnetään syväoppimista.


Kouluttaminen tarkoittaa prosessia, jossa tekoälymalli oppii aineistosta rakenteita ja yhteyksiä mallin sisäisiä parametreja mukauttamalla.

Suurten mallien kouluttaminen voi vaatia huomattavan määrän laskentatehoa. Kouluttaminen pitää erottaa inferenssistä eli valmiin mallin käyttämisestä.

Käytännössä: Kun käytät valmista tekoälypalvelua, et tavallisesti kouluta sen perusmallia uudelleen jokaisella kysymykselläsi.

Token on tekstin yksikkö, jota kielimalli käsittelee.

Token ei ole sama asia kuin sana. Yksi sana voi muodostua yhdestä tai useammasta tokenista, ja myös esimerkiksi välimerkit tai sanan osat voivat muodostaa tokeneita.

Tokeneilla mitataan esimerkiksi kielimallille annettavan kontekstin ja sen tuottaman vastauksen pituutta.

Käytännössä: Mitä pidempi keskustelu tai aineisto mallille annetaan, sitä enemmän tokeneita joudutaan käsittelemään.

Transformer on neuroverkkoarkkitehtuuri, johon nykyisten suurten kielimallien kehitys pitkälti perustuu.

Transformer-rakenne mahdollistaa tekstin eri osien välisten yhteyksien tehokkaan käsittelyn ja on ollut keskeinen tekninen läpimurto generatiivisen tekoälyn kehityksessä.

Käytännössä: Termin teknisiä yksityiskohtia ei yleensä tarvitse tuntea tekoälyä käyttäessä, mutta sana tulee usein vastaan kielimalleista puhuttaessa.


Vektori on yksinkertaistettuna joukko numeroita, jonka avulla esimerkiksi tekstin, kuvan tai muun aineiston ominaisuuksia voidaan esittää matemaattisesti.

Tekoälyjärjestelmissä vektoreita käytetään muun muassa merkitysten ja samankaltaisuuksien vertailemiseen.

Käytännössä: Tekstin embedding on vektoriesitys, jonka avulla järjestelmä voi verrata tekstin merkitystä muihin sisältöihin.

Vektoritietokanta on tietokanta, joka on suunniteltu vektorimuotoisen tiedon tallentamiseen ja hakemiseen.

Sen avulla voidaan löytää sisältöjä niiden semanttisen samankaltaisuuden perusteella. Vektoritietokantoja käytetään usein RAG-ratkaisuissa, vaikka RAG ei välttämättä edellytä juuri vektoritietokantaa.

Käytännössä: Yrityksen dokumenteista voidaan muodostaa vektoriesityksiä, joiden joukosta järjestelmä etsii käyttäjän kysymykseen merkitykseltään parhaiten sopivat kohdat.

Tekoälystä puhuttaessa eri käsitteitä käytetään välillä toistensa synonyymeina, vaikka ne tarkoittavat eri asioita. Tässä muutama yleinen ero tiivistettynä:

TermiMitä se tarkoittaa lyhyesti?
AI / tekoälyLaaja yleiskäsite erilaisille tekoälyteknologioille.
Generatiivinen tekoälyTekoäly, joka pystyy tuottamaan uutta sisältöä.
LLM / suuri kielimalliKieltä käsittelevä ja tuottava tekoälymalli.
GPTOpenAI:n kehittämä generatiivisten tekoälymallien perhe.
ChatGPTPalvelu, jossa käyttäjä voi käyttää OpenAI:n tekoälymalleja keskustellen.
PromptiTekoälylle annettu syöte tai ohje.
RAGMenetelmä, jossa mallille haetaan tehtävää varten tietoa ulkoisista lähteistä.
Fine-tuningValmiin tekoälymallin jatkokouluttaminen tiettyä tarkoitusta varten.
SEOVerkkosisällön ja sivuston optimointia hakukoneita ja käyttäjiä varten.
AIO / GEO / AEOOsittain päällekkäisiä termejä sisällön löydettävyyden kehittämiseen tekoälyä hyödyntävissä haku- ja vastausympäristöissä.

Tekoälyä ei tarvitse osata rakentaa voidakseen hyödyntää sitä.

Peruskäsitteiden ymmärtämisestä on kuitenkin hyötyä, koska niiden avulla on helpompi arvioida uusia tekoälypalveluita, ymmärtää niiden mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä erottaa toisistaan asioita, jotka tekoälykeskustelussa helposti sekoittuvat.

Esimerkiksi ChatGPT, GPT ja LLM eivät tarkoita samaa asiaa. RAG ei ole uusi kielimalli. Prompti ei ole ohjelmointikieltä. Eikä tekoälyn antama vastaus muutu luotettavaksi vain siksi, että se kuulostaa vakuuttavalta.

Mitä paremmin käsitteet tuntee, sitä helpompi tekoälyä on käyttää tarkoituksenmukaisesti.

Tekoälysanastoa täydennetään säännöllisesti.

Lue myös